Hannes Sonck kantoi Suomen lippua Lontoossa 1948
28.7.2018
Suomen joukkueen lippua Lontoo olympiakisojen avajaisissa 29.7.1948 kantoi Hannes Sonck (1919–1952). Suomen Kuvalehden Eila Jokela kuvaili joukkueen saapumista Wembleyn stadionille:
”Niin vakaata ja miehekästä ryhtiä ja rytmiä ei ollut kenelläkään muilla. Pitkä ja salskea lipunkantaja – kymmenottelija Hannes Sonck – edusti oivallisesti kansaansa.”
VU:n Sonck oli 189-senttisenä erittäin pitkä aikakautensa urheilijaksi. Mutta miksi hänestä tuli lipunkantaja? Matti Hintikka on pohtinut Sonckin valintaa Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran vuosikirjassa:
”Hän kuului sukupolveen, jonka parhaat urheiluvuodet olivat jääneet sodan jalkoihin. Talvikisojen avajaisissa Suomen lippua kantaneen Vannisen tavoin Sonck oli syntynyt luovutetun Karjalan alueella, Antreassa. Ennen sotia Sonck oli Viipurin Urheilijoiden poikaosaston tähtiurheilija ja samaa seuraa hän edusti koko uransa ajan.
Vaikka mitään virallista, poliittista kannanottoa ei tietenkään esitetty, Suomen olympiajoukkueen johdon toiminnan St. Moritzin ja Lontoon olympiakisoissa 1948 voi tulkita hävittyä sotaa ja Karjalan menetystä koskevaksi mielenilmaukseksi. Näkyvimmällä kansainvälisellä foorumilla valittiin kansallislippua kantamaan urheilijat, joilla oli vahvat juuret sodan tuloksena Neuvostoliitolle luovutetussa Karjalassa.”
Kymmenottelu ei sujunut toivotusti ja Sonckin sijoitus oli 17. Oslon EM-kisoissa 1946 Sonck oli kolmiloikan viides tuloksella 14.70.
Sonck harjoitteli myös Helsingin 1952 kisoja varten mielessään edustuspaikka kolmiloikassa. Hän kuitenkin sairastui leukemiaan ja kuoli 18. toukokuuta 1952. Sonck oli vielä huhtikuun alussa hypännyt Otaniemen uudessa sisähallissa kolmiloikan sisäratojen ennätyksen 14.05 ja saavuttanut pituustuloksen 659.
Sonck voitti Suomen-mestaruuden kymmenottelussa vuosina 1939, 1940, 1942, 1943, 1944 ja 1948, pituushypyssä 1942 ja kolmiloikassa 1942. Hän oli kiistatta VU:n ennen sotia Viipurissa aloitetun poikatoiminnan kirkkain tähti. Sonck saavutti yhteensä 27 SM-mitalia. Hän kuului seuran hallitukseen 1945–46.
Teksti: Jouko Kokkonen