”Karjalan maraton” – Pääkaupunkijuoksu edeltäjä

Kestävyysjuoksussa ei järjestetty kuntoilutapahtumia ennen sotia, eikä heti niiden jälkeenkään. Karjalan maratonia voi silti pitää Pääkaupunkijuoksun edeltäjänä. Se keräsi maan huippuja, kuten Pääkaupunkijuoksukin teki 1970–1980-luvuilla. Viipurissa viivalla nähtiin myös kovia kansainvälisiä nimiä.

Viiipurin Urheiljoiden syksykauden päätti 1930-luvulla sanomalehti Karjalan ”maraton”, jonka kilpailumatkana oli 15 kilometriä. Ensimmäinen Karjalan maraton juostiin syksyllä 1930. Lehti lahjoitti kilpailuun palkinnoksi hopeatuopin. Kilpailun voitti Armas Toivonen ajalla 49.12,6.

Toivonen uusi voittonsa vuonna 1931, jolloin matkana oli täysmaraton. Kilpailu oli samalla toinen olympiakatsastus. Toivosen aika oli 2.35.55,8. Martti Marttelin hävisi yli kolme minuuttia ja Väinö Sipilä liki viisi minuuttia. VU:n juoksijoista Heikki Poutanen oli neljäs ja Ilmari Kuokka kahdeksas. Toivonen sai sääntäjen mukaan kahdella kiertopalkinnon omakseen.

Syksyllä 1932 kisa jäi pitämättä palkinnon puuttumisen vuoksi. Vuonna 1933 voitosta kamppailivat Volmari Iso-Hollo ja uransa loppumetreillä ollut Paavo Nurmi. Ammattilaistuomionsa jälkeen Nurmi kilpaili Suomessa kansallisena amatöörinä. Iso-Hollo voitti Nurmen loppukirissä, vaikka suurjuoksija pani kaiken peliin. Iso-Hollon voittoaika oli 47.47,4. Nurmi hävisi kuusi kymmenystä.

Syksyllä 1934 Karjalan maratonin voitti Ilmari Salminen 49.02,6. Viipurin Urheilijoiden Jonne Torikka ja Ilmari Kuokka sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. Iso-Hollo voitti jälleen 1935 parantaen kisaennätystä aikaan 47.44,6. Toiseksi sijoittui Salminen, joka hävisi yli 40 sekuntia. Yleisöä oli 9 000.

Kesällä 1936 olympiakisojen jälkitunnelmissa. Mukana olivat Berliinin olympialaisissa menestyneet Iso-Hollo ja Salminen sekä maratonin vuoden 1932 olympiavoittaja Juan Zabala. Jori Ilanko hersytteli kilpailua VU:n 35-vuotishistoriikissa:

”Karjalan maraton oli myös iskenyt itsenä Viipurin ja Karjalan urheiluyleisön tietoisuuteen, sillä 10.00 katsojaa oli saapunut seuraamaan Iso-Hollon, Salmisen ja argentiinalaisen maratonin olympiavoittajan Juan Zabalan kamppailua. Iso-Hollo oli elämänsä kunnossa ja teki neljä ME:tä: 15 km:n 46,45,4 sekä väliaikoina 7 mailia 34.46,8, 8 mailia 40.004,2 ja 9 mailia 45.13, vieden täysin ansaitusti toisen ’Karjalan’ tuopin omaan palkintokaappiinsa, Salminen oli toinen 47.47 ja Zabala kolmantena 47.47,2.”

Kiertopalkinto päätyi uusittujen sääntöjen mukaan Iso-Hollolle kolmannen voiton jälkeen. Salminen otti toisen voittonsa 1937 ajalla 47.49,2. HKV:n Kukkonen oli toinen ennen Zabalaa. Kolmannen kerran Salminen ehti ensimmäisenä maaliin Karjalan maratonilla syksyllä 1938. Aika oli 51.19. Yleisöä kertyi seuraamaan kilpailua peräti 12 000. Ilangon tekstistä ei ilmene, mistä ajan huomattava heikkeneminen johtui. Mahdollisesti matka piteni kymmeneen mailiin.

Jori Ilangon sanoin ”toistaiseksi viimeiseksi” Karjalan maratoniksi Viipurissa jäi syksyllä 1939 koleassa ja tuulisessa säässä juostu kilpailu, jonka voitti Tauno Kurki ajalla 52.38,4. Nouseva kyky Viljo Heino hävisi 10 sekuntia. Yleisöä oli syttyneen maailmansodan uhkaavissa tunnelmissa käydyssä kilpailussa 3 000.

Perinne jatkui, kun Karjalan liitto otti kesäjuhliensa ohjelmaan 1950-luvun alkupuolella kymmenen mailin mittaisen Karjalan maratonin. Petroskoissa juostaan myös Karjalan maraton -niminen tapahtuma.

Teksti: Jouko Kokkonen

Lähde: VU:n 35-vuotishistoriikki