Nousevan Viipurin kisat 1942

Viipurin Urheilijat pääsi palaamaan alkuperäiseen kotikaupunkiinsa vuoden 1942 aikana. Samaan aikaan toiminta jatkui myös Helsingissä. Viipurissa VU kantoi päävastuun 12. heinäkuuta 1942 järjestetyistä ”Nousevan Viipurin kisoista”. Mukana oli myös talvisodan alla saavutetun urheilusovun hengessä Työväen Urheiluliiton väkeä.

Sotilasviranomaiset pohtivat ”Nousevan Viipurin kisojen” järjestämislupaa viime hetkeen saakka vihollisen lentotoiminnalle otollisen kauniin sään vuoksi, vaikka neuvostokoneita ei nähty 1942 kovin usein Kannaksen taivaalla. Kisat avasi suomalaishävittäjien ylilento.

Kisapaikkana palvellut Viipurin Keskuskenttä oli kokenut kovia talvisodan aikana, eikä suurelta osin tuhoutunutta katsomoa ollut ehditty korjata. Ennen kilpailuja toimitsijat ja kilpailijat kävivät laskemassa seppeleen sankarihaudalle. Avauspuheen piti Viipurin sotilashallintopiirin päällikkö majuri Arno Tuurna, joka toimi myös Viipurin kaupunginjohtajana. Tuurnan puhetta seurasi hiljainen hetki kaatuneiden kunniaksi. Avajaisseremonian päätteeksi kaikui 2000 katsojan ja 300 osanottajan kajauttama Karjalaisten laulu.

Kisoja kunnioitti läsnäolollaan pääministeri Jukka Rangell, joka oli myös Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puheenjohtaja ja Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen. Rangell lahjoitti kilpailuiden ohjelmaan kuuluneen sotilasottelun kiertopalkinnon.

Ottelu oli nimestään huolimatta 1600 metrin viesti, jossa juostiin 2x200 m, 400 m ja 800 m osuudet. Kilpailun voitti luutnantti Bertel Storskrubbin joukkue ajalla 3.43,8. Rasehorn ja Karlsson juoksivat 200 metrin osuudet, Storskrubb 400 m ja ankkurina oli Wiklund. Siviilissä HIFK:ta edustanut ”Bebbe” Storskrubb ratkaisi viesti omalla osuudellaan. Sotien jälkeen hän voitti 400 metrin aitajuoksun EM-kultaa 1946 Oslossa.

Kilpailuiden tunnetuin nimi oli 39-vuotias ”kultavääpeli” Ilmari Salminen. Berliinin olympialaisten 10 000 metrin kultamitalimies voitti Viipurissa 5 000 metriä ajalla 15.32,8. Viipurin Urheilijoiden Hannes Sonck hyppäsi pituutta vastatuuleen kelpo tuloksen 688. Saman vuoden elokuun lopussa Sonck voitti Helsingissä pituuden SM-kultaa 720 kantaneella hypyllä.

Tulostaso ei ollut ”Nousevan Viipurin kisoissa” erityisen kova. Syynä oli pitkälti se, että suurin osa kilpailijoista tuli paikalle suoraan rintamalta tai sotilaskomennuksilta.

Teksti: Jouko Kokkonen