Viipuri-juoksu seuran syntysijoilla 1993

Viipurin Urheilijat järjesti 75-juhlavuotensa kunniaksi juoksutapahtuman Viipurissa kesäkuussa 1993. Juhlavuutta lisäsi se, että Viipurin linna täytti samaan aikaan 700 vuotta.

Viipuri-juoksun järjestämistä oli alettu pohtia jo 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliiton olot olivat vapautuneet ja matkustaminen itänaapuriin helpottui. Neuvostoliitto lakkasi olemasta valtiona vuoden 1991 lopussa. Viipurista tuli osa Venäjää, joka oli sekavassa tilassa alkuvuosinaan.

Venäjän tilanteen epävarmuus ei estänyt jatkamasta juoksun suunnittelua. Matkustaminen oli aikaisempaa yksinkertaisempaa ja venäläiset olivat halukkaita solmimaan suhteita Suomen suuntaan pitkän sulkeutuneisuuden kauden jälkeen. Viipuriin pääsi ilman viisumia Viipuri-kortilla, joka maksoi 170 markkaa. Viipuri-juoksun järjestäjät onnistuivat tinkimään pakettihinnaksi 70 markkaa osallistujalta, minkä ansiosta juoksun hinta asettui järkevälle tasolle.

Viipuri-juoksu järjestettiin 12. kesäkuuta 1993. Historiallisuutta lisäsi se, että tiettävästi mikään suomalainen urheiluseura ei ollut aiemmin järjestänyt kilpailua ulkomailla. Lähtö ja maalipaikka oli Punaisenlähteentori, jonka vieressä sijaitsevassa talossa Viipurin Urheilijat on perustettu. Timo Paarma tiivisti tapahtuman tunnelmat VU:n 75-vuotisjulkaisuun 1993:

”Jo edellisenä päivänä oli meiltä lähtenyt pieni porukka tekemään viimeisiä valmisteluja ja lauantaiaamuna aikaisin lähti kahdeksan bussia kohti Viipuria varustettuna näkyvin VU-tunnuksin. Yksi bussi haki ryhmän Kouvolasta ja yksi Lahdesta. Rajan ylityksen jälkeen meitä vietiin komeasti miliisien auton vilkut välkkyen edessä ja takana. Viipurissa oli sivukatujen liikenne pantu poikki, kun ajoimme kuoppaisia katuja parkkialueellemme. Heti bussista laskeuduttuamme ilmestyivät kaupustelijat ja kerjääjät sekä varkaatkin. Vaatteet vaihdettiin bussissa.

Juoksu sujui hyvin, reitti oli merkitty kalkkiviivalla koko matkan ja miliisit pitivät reitin vapaana. Kävelijät tutustuivat samalla vanhaan keskustaan. Juoksussa oli vielä melkoisessa kunnossa oleva Matti Valkonen kolmas. Myös Lasse Viren osallistui ja hän olikin varsin huomattu henkilö siellä. Soittokunta viihdytti punaisenlähteentorin maalialueella. Ainoa pettymys oli ruokailu, joka ei vastannut alkuunkaan sovittua. Lopuksi oli kiertoajelu kaupungissa, ja kotimatka jälleen miliisien saattelemana. Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä.”

Viipuri-juoksusta tuli osa seuran toimintaa 1990-luvulle saakka. Viipurilaiset yleisurheilijat ehdottivat VU:lle ”maaottelua” kesälle 2018, mutta seuramme voimavarat eivät vielä riittäneet haasteeseen vastaamiseen. Ajatus kannattaa kuitenkin pitää mielessä.

Teksti: Jouko Kokkonen